Hei kaikki! Olette eksyneet kolmen cosplayta harrastavan tytön blogiin. Meitä on siis kaksi marjaa ja hedelmä, eli yhdet harrastusta aloittelevat sisarukset ja heidän hiukan kokeneempi ja ylitsekasvanut naapurinsa. Pidämme tätä blogia kolmin, ja kullakin meistä on omanlaisemme kiinnostuksen kohteet. Voitte siis tätä blogia lukiessanne varautua erittäin, no, monipuolisiin juttuihin.

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Ange-Beatrice, osa 1: Cernit-massan ihanuus

Näiden asioiden tekemisestä, joista tässä postauksessa kerron, on jo jonkin aikaa. Ehkä aikakin saada tänne vähän edistyspäivitystä.

 Mun hienot suunnitelmat, joista kaikki saa selvää.

Elikäs. Aloitetaan Ange-Beatricen kaulassa roikkuvasta avaimesta ja sormuksesta.
Käyin niihin kullanväristä Cernit-massaa. Kyseessä on askartelumassa, joka ei kuivu muovailtaessa. Kovettaminen tapahtuu käyttämällä ne n. 120-asteisessa uunissa puolisen tunnin ajan. Se on siinä mielessä tosi ihanaa, että se ei sotke paljoakaan, ja sitä voi aina parannella jälkikäteen. Näin kävi avaimen kanssa:

Tämmöisen käytin uunissa, mutta totesin perhososan olevan turhan pieni ja pliisu.

Piirsin suunnitelman oikean kokoisena, ja korjailin nuo kuviot aikaisemman päälle.

Se oli todella yksinkertaista. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin näin taisi olla itse asiassa parempi. Pohja kannattaa tehdä ensin, ja kovettamisen jälkeen siihen voi muovailla vaikka minkälaisia koristeluja. Nuo kuviot olen tehnyt suureksi osaksi pyörittämällä massasta nauhoja ja asettelemalla ne paikalleen. Pikkuisen kun painaa niitä pohjaan kiinni (ei kuitenkaan niin, että ne littaantuvat!), ne pysyvät kiinni uuniin asti. Ja uunissa ne tarttuvat pohjaan kiinni kuin rauta magneettiin.

Tässä vieressä vielä kuva (melkein) valmiista avaimesta. Pahoittelen kuvanlaatua, kamerani tykkää tärähdellä.
Nuo siniset "jalokivet" ovat itse asiassa kännykän koristeluun tarkoitettuja koristetarroja. Saa nähdä, korvaanko ne jollain korkeatasoisemmalla myöhemmin, mutta tässä vaiheessa menköön noin.

Ja sitten sormus. Ensimmäisen yritin tehdä kokonaan massasta, mutta siitä ei tullut ihan semmoinen kuin suunnittelin. Vähän turhan järkäle, eikä sitä saanut kovettamisen jälkeen muokattua millään.
Sitten keksin. Mullahan on valmis sormuspohja!
 Edestä...

...ja takaa.

Tuossa tein saman tempun kuin avaimen kanssa: ensin pohja, sitten vasta kuvio. Kuvaa valmiista sormuksesta en ole vielä ottanut, sillä en ole saanut aikaiseksi käyttää sitä uunissa (minä laiskiainen). Ehkä voisi huomenna.
Huomenna ajattelin myös aloittaa Lumikkia ja ommella kauluspaidan. Siitä seuraavalla kerralla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti