Hei kaikki! Olette eksyneet kolmen cosplayta harrastavan tytön blogiin. Meitä on siis kaksi marjaa ja hedelmä, eli yhdet harrastusta aloittelevat sisarukset ja heidän hiukan kokeneempi ja ylitsekasvanut naapurinsa. Pidämme tätä blogia kolmin, ja kullakin meistä on omanlaisemme kiinnostuksen kohteet. Voitte siis tätä blogia lukiessanne varautua erittäin, no, monipuolisiin juttuihin.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Joulun alla

En sit päässy suuhygienistikoulutukseen. Toisaalta se oli ehkä ihan hyväkin, koska nyt mulla on oikeasti tiedossa, mitä mä haluan tehdä isona! Keväällä olis sit haku Metropolian musiikkipedagogikoulutukseen. Ja sitä ennen paljon työtä, harjoittelua ja luultavasti pianonsoittotunteja, koska mun nuoteistasoittotaito pianolla on lähes täysin nollassa.

Mutta, Yukicon lähestyy. Niin lähestyisi myös BroCon-ryhmä, jos puolet kokoon saaduista jäsenistä eivät olisi ilmoittaneet lykkäävänsä asunsa tekemistä myöhemmäksi ja toisesta puoliskosta kaikki mua lukuunottamatta jääneet ilman lippua. Minäkin tosin jäin ilman lippua, mutta koska yukilaiset olivat niin ihania että päästivät mut työvoimatiimiinsä, menen sinne nyt kuitenkin =) Ja osa porukkaa luultavasti miittailee ulkopuolella, marjaset ainakin ovat tulossa hillumaan. Ajattelin joka tapauksessa tehdä Louis'n valmiiksi sinne, ainahan sen voi laittaa päälle uudestaan.

Kuten Traconissa julistin, kertakäyttöcosplayta vastaan. Ange päällä seitsemättä kertaa.
Kuva (c) Tapio Matikainen / aniki.fi:n kuva-arkisto

Muuten joulun odotus on mun puolelta täynnä konsertteja ja käsitöitä. Juuri parina viime päivänä on ollut aika lailla konsertti per päivä, ja tänään illalla vielä yksi. Viikonloppuna onkin sitten musiikkileiri, jonka aikana ajattelin myös edistää paria joululahjaa, joita olen itselleni buukannut tehtäväksi kavereille ja muille. Huh. 

Onneksi sentään joillekin pystyi ostamaan, ja osaa näen vasta joulun jälkeen. Voin siis priorisoida. Mun pitääkin priorisoida. Joululahjojen tekeminen ei kuitenkaan saisi häiritä opiskelua. . .

torstai 24. lokakuuta 2013

Osaako Thyme olla random?

Ilmeisesti Nezu ei pääse kirjoittamaan tänne jostain syystä, niin putkahdinpa tänne sitten ajan kuluksi. Nyt se nähdään, osaako Thyme kirjoittaa myös aiheen vierestä.

Kuulumisia sen verran, että opiskelut junnaa aika pahasti. Motivaatiota ei oikein meinaa löytyä, kirjalliset työt valmistuvat erittäin jähmeästi ja useimmiten viimeisillä minuuteilla, enkä oikeastaan tällä hetkellä ole kiinnostunut enää koko alasta kunnolla.
Maanantaina mulla sen sijaan on tulossa ammattikorkean pääsykokeet suuhygienistikoulutukseen Metropoliaan. Saa nähdä miten likan käy.

Toivottavasti kuten tämän (ja niiden 12 muun) siskolla.

Ku ei pysty ni ei pysty XD
Mun Louis'sta (taipuuks toi edes noin) on ilmeisesti tulossa kunnon HenkkaMaukka-puku, mulla on sieltä siihen housujen lisäksi nyt myös musta villapusero. Niin, eli periaatteessa multa puuttuu enää se turkoosi valkopallollinen huppari! (ja kunnollinen bindisysteemi . . .) Yukicon, here I come~

Ehkä mä hypetän mun viimeisimmästä villityksestä vasta ensi postauksessa. Sen verran voin paljastaa, että kyseessä on visual novel. Ja mulla olis niin iso hinku päästä cossaamaan siitä jotain, mutta näen itseni vain yhtenä sen päähahmokaartista. Toisaalta se ehkä vähän helpottaa, koska mä tiedän jo täsmälleen, minkä teen ja mitä siihen tarvii!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Thymen seikkailut eBayssa vol.X

Päivitystä projekteihin: mulla on Louis'ta varten jo hommattuna housut, kengät, (sukat XD) ja nyt vihdoin viimein myös peruukki =D

Täysin kivuttomasti peruukkien tilaaminen tosin ei ole minulta sujunut viime aikoina. Muistanette tapaus Lumikin? Ettekö?
No minäpä kertaan.
Tilasin peruukin hyvissä ajoin eBaysta, ja he lähettivätkin sen melkein heti. Odotin kaksi viikkoa, kolmannenkin, ja lopulta kuukauden. Pakettia ei näkynyt eikä kuulunut. Jouduin hankkimaan varasuunnitelman, ja onneksi löysin Facebookin cosplay-kirpputoriyhteisöstä suunnilleen tarkoitukseen sopivan korvikkeen.

Arvatkaa mitä kävi Louis'n kanssa? Odotin kuukauden, eikä pakettia kuulunut.
Laitoin sitten myyjälle viestiä (se muuten kannattaa tällaisissa tapauksissa!) ja sain rahani takaisin. Peruukki oli kuitenkin saatava, ja mielellään hyvissä ajoin. Etsin siis toisen vastaavan ja laitoin tilaukseen.

Sitten iskä laittoikin eilen viestiä, että mua odottaa kotona pehmeä paketti Singaporesta. O_O

Sittenpä alkoi pieni härdelli. Olin hiukan tohkeissani, koska en ehkä kuitenkaan tarvitse kahta samanlaista tai edes samankaltaista peruukkia nurkkiin pyörimään, ja aloin epäillä, kumpi näistä myöhästyneistä tapauksista se voisi olla. Onneksi mulla oli tukea siinä vieressä, joka ehdotti että pyytäisin porukoita kotona tarkistamaan onko se musta vai vaalea. Kyllä, en luultavasti olisi keksinyt sitä itse. No mutku kello oli sen verta paljon.

No vaaleahan se oli. Louis'n tukka oli sittenkin tullut perille. Onneksi varavaihtoehtoni ei ollut vielä lähtenyt liikenteeseen (kiitos Kiinan lomaviikon), joten onnistuin kuin onnistuinkin peruuttamaan tilaukseni. Sain jopa jo maksamani rahat siitä takaisin. Olen siis periaatteessa saanut hahmolleni valmiiksi stailatun peruukin - ilmaiseksi. Wut?

 Tässä koko asun tämänhetkinen tilanne feat. hahmolle sopiva (?) talvitakki Tukholmasta.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Vänkäriys + esityskisa = hoho miten väsyttää

Oli varmaan väsynein olo conin jälkeen mitä on ikinä ollut. Ja samalla oli varmaan paras con ikinä koska kokemukset. No, sen siitä saa kun samassa conissa menee sekä vänkäriksi että osallistuu esityskisaan. En valita.

VAROITUS! KILOMETRIVIESTI!

Perjantai
Matka alkoi Sellosta, josta mun kyyti lähti. Menin sinne etuajassa, jotta kerkeäisin tekemään viime hetken hankintoja. Mun piti viimeistellä mun avain, koska siitä puuttuivat vielä jalokivet.
Leppävaaran kamaralle astuttuani huomasin kuitenkin käyneen näin. 

Missä mun koristenappi on? Noooooooooo-
 Onneksi muistin, että olin tehnyt sormuksen kahteen kertaan, ja vielä enemmän onneksi olin ottanut myös sen feilanneen sormuksen mukaan.
Kliketi klik.
Sain siitä siis leikattua juuri sopivasti sopivan kokoisen palan, josta sen koristenapin sain tehtyä. Kuviokin oli sama. Cernit-massaa pystyy siis muokkaamaan vielä uunittamisen jälkeenkin, jos omistaa tarpeeksi terävät sakset. Leikkauspinnasta vain ei tule kovin nättiä, että mitään näkyvää kohtaa en suosittele leikkaamalla muokkaamaan. Ellei päällystä sitä lälkikäteen esimerkiksi kynsilakalla. Kuten minä tein.
Lattiamajoitukselle saavuttuani pääsin vihdoin viimeistelemään sekä hajonneen fasinaattorini että keskeneräisen avaimeni. Kynsilakka on cosplayerin hyvä ystävä, voin sanoa.
Nuo "jalokivetkin" ovat siis kynsilakkaa.
Minä tyhmä en sitten ottanut mukaani minkäänlaista makuualustaa, mutta onneksi vänkärit ovat mukavaa porukkaa: eräs huonekaveri lainasi omaansa, hänellä kun oli kaksi. Ei ehkä pehmeimmät mahdolliset kaksi yötä, mutta eipähän tarvinnut kylmää lattiaa manata.
Lauantai
Vänkäripäivä. Ensin Traconin myyntipöydällä aloitusvuoro ja sitten sallituissa iltabileissä virvokepöydän aloitusvuoro. Paljon kasailua ja valmistelua siis tuli tehtyä.
Ensiksi siis myyntipöydät. Ihan oli mukava vuoro, suht rauhallista ja sai aitiopaikan pukujen bongailuun. Ainut vaan, että työpisteeni oli suoraan kuvauspisteen vieressä, ja kun kuvauspisteellä näytti tuolta kun tuossa vieressä, niin eihän siinä kerta kaikkiaan voinut viettää seesteistä ja hillittyä asiakaspalvelijan elämää. Onneksi ei ollut kaikkein kriittisimmissä vaiheissa asiakkaita. Kuten silloin, kun tuo Levi vaihtoi päähuiviin ja alkoi siivoamaan.

Sitten sallitut iltabileet. Se oli vähän toisenlainen työvuoro, paljon hektisempi ainakin. Eka tunti meni pussittaessa karkkeja n. 100 gramman pusseihin, ja kun porukkaa valui sisään, asiakkaita tuli rykäyksittäin.
Ihan mukava vuoro tämäkin, ainoa vaan, että virvokkeiden lisäksi me myytiin myös erään Traconin ulkopuolisen tahon tuomia valotikkuja, joista piti siis pitää tarkkaa myyntikirjanpitoa, jotta osattaisi antaa loppukassasta oikea määrä rahaa pois. Minähän se olin, joka sitä kirjanpitoa teki, ja välillä meinasi kyllä mennä aivot solmuun. Ja toinen juttu, mikä sekoitti päitä, oli tikkujen värit. Ei niitä vaan erottanut toisistaan katkaisematta niitä. Tai no, erotti, mutta hankalaa se oli. Kiitos teille kaikille valotikkujen ostajille kärsivällisyydestä, kun me höpsöt myyjät sähläsimme niiden kanssa.
Sitten koitti vapaus. Ja karaoke. Mä kävin luvattoman monta kertaa karaokessa tämän conin aikana.
Ensimmäisellä kerralla tuli vaan vähän ernu fiilis, kun sen puolen tunnin aikana, minkä sinne jonotin, lähes poikkeuksetta kaikki lauloi joko animeklassikoita, K-poppia tai SnK:n openingeja, ja sitten sinne tulen minä ja avaan suuni: "YOU'RE MY SPECIAL sekai de hitotsu dake no taisetsu na egao~"
En sentään ollut ainoa, joka lauloi BroCon-biisejä, endinginkin kuulin kertaalleen sunnuntaina =D
Mistä puheen ollen...
Sunnuntai
Ja esityskisaaaaaaaaaaaa!
Voitte vaan kuvitella mikä mun reaktio on siinä vaiheessa kun tajuan, kuinka kauan joudun odottamaan vuoroani päästä lavalle. Ensin pitää odottaa yleisö sisään, sitten tulee Nordic Cosplay Championshipin Suomen karsinta, ja kun esityskisa vihdoin alkaa, MÄ OLEN NUMERO 11/13. Varmaan ärsytin mun mammat hengiltä siellä kun olin koko ajan roikkumassa niiden perässä. Juu olen kypsä aikuinen ja osaan pitää huolen itsestäni (eiku).
Mutta, kisa tuli ja meni. Bäkkärillä oli kivaa höpötellä muiden kisaajien kanssa ja huomata, ettei ollut ainoa, joka jännitti omaa esitystään. Enkä ollut edes ainoa ensikertalainen siellä.
En sijoittunut, mutta se ei haittaa pätkän vertaa. Kolme palkittua esitystä olivat niin hienoja, että heille oli suoranainen kunnia hävitä. Paljon onnea heille kaikille, ansaitsitte palkintonne!
Ja jostainhan sitä on aloitettava! Ehkä ensi kerralla saisin jonkun mukaan kanssani lavalle?
Esityskisaajat, minä alarivissä kolmas vasemmalta =D Kuva: juu50x (dA-nic)

tiistai 3. syyskuuta 2013

Tracon lähestyy :DDD

Jaaaaa Thyme on saanut työvuoronsa! Olin muuten tosi iloinen, kun olivat laittaneet kaikki vuorot lauantaille. Kiitoooos *_*

Tosiaan, jos kukaan on tulossa lauantaina ennen yhtä tai kuuden ja kymmenen välillä sisään, voitte bongata mut lippuja myymästä. Kuten viimeksikin, mulle laitettiin heti se ensimmäinen rysäys heti conin avauduttua, mutta mikäs siinä. Hyvinhän siitä selvittiin viimeksikin, niin eiköhän tälläkin kertaa suju.

ANGE-Beatricen tulen siis pukemaan päälleni luultavasti lauantaina, mikäli vain kerkeän saada sen valmiiksi. Se on jo tosi lähellä valmista, pitää enää pidentää perhosavaimen ketjua, kirjoa helman koriste loppuun ja kiinnittää toiseen kenkään nauha! Niin ja värjätä tukka.

Kyllä, olen saanut myös sen hiuskoristeen valmiiksi.

Tittidii!


Linnunhäkkiverkko olis ehkä näkynyt paremmin kuin tuo tylli, mitä mä käytin, mut whatever. Aika loppui kesken.
Tämä on muuten otettu mun uuden huoneen yhdessä nurkassa =D Kun oon saanut vähän sisustettua täällä niin voin laittaa hiukan kuvia. Tällä hetkellä multa puuttuu vielä verhot. Matto mulla kuitenkin on, ja kirjahyllyn täytettä (lue: mun Higurashit ja Lovelessit plus pari hassua keittokirjaa).

See ya in Tracon! バイバイ~

perjantai 23. elokuuta 2013

Mustikka palailee

Hei taas :3 
......... 
Okei, myönnetään, en ole kirjottanut pitkään aikaan :< Mutta kirjotan nyt, joten pitää olla tyytyväinen owo
Palaan nyt kuitenkin kirjoittamaan tänne... Jep, olen huono bloginpitäjä, deal with it :3


Elikkäs elikkäs, mitäs sanoisi ..? >_> 

Koulu on alkanut ja tracon lähestyy.... Johon en muuten pääse. )': 
Mutta tulevaisuuden coneista sitä vaan, että tietenkin harmittaa ettei Frostiin pääse (ikäraja ja kaikkea, sekä tietty olen alaikäinen) mutta sitten odotan vielä enemmän innolla muita tulevia tapahtumia :) Nimittäin pikkulinnut lauloivat, että ehkä tulee jokin uusi talviconi Frostin rinnalle, ja jos ei tule, niin keväällä on kuitenkin muita vähän pienempiä coneja, pitää vaan ottaa selvää :3
Mutta ehkä kuitenkin eniten innolla odotan tulevaa kesän Desuconia... :) Ei hajuakaan, mutta tuntuu kuin desuconeista olisi tullut itselleni jonkinlainen päähänpinttymä ja niihin nyt tulevaisuudessakin päästä ~ 
Sinne luultavasti sitten Hetalian Ranskana..... >:D Ohonhonhon~


Mutta katsokaa nyt tuota! .w. <3

Sitten muita tulevaisuuden cosseja olisi nyt ainakin joku Ao no Exorcist -hahmo (luultavasti Amaimon tai Mephisto) ja sitten Magi-ryhmään Hakuryuu... Ja lisää Hetalia-cosseja sitten Ranskan jälkeen :D




Että sellasta :3

Ja huomenna Helsinkiin <3 Tavataan tuttuja siellä :) ~ 

Toivotaan että kaikki menee hyvin, seuraavan kerran varmaan postaan jotain jonkin cossin edistymisestä >:3 Katsotaan, katsotaan.... .w.


Heippahei~



torstai 22. elokuuta 2013

Thyme etenee harrastuksessaan oOoOoOo

Suoraan asiaan.
Menin sitten ilmoittautumaan Tracon 8:n cosplayesityskilpailuun. Toivottakaa onnea!

"Mitä? Minä? Esiintymään? Mutku muiden takana on mukavaa~"

Ei vaan, ihan mielellään sinne on menossa. Mullahan on entuudestaan cosplaykisoista kokemusta ainoastaan niistä, joissa olen ollut yleisönä, ja viime vuoden Traconin pukukisasta (mammailupesti). Kisaavana cosplayerina menen siis lavalle ensimmäistä kertaa.

Hahmo, jolla osallistun, on (yllätys yllätys) Angen 1998-versio. Sitä varten pitäisi siis hiuksensa värjätä ja leikata vielä kertaalleen, sitä peruukkia kun en koskaan hankkinut. Tyypillistä, yksi ainoita asuja, joita een omilla hiuksilla, osoittautuukin asuksi, jonka kanssa peruukin ostaminen olisi käynyt halvemmaksi ja helpommaksi. Tracon 8 tulee olemaan kuudes con ja kahdeksas pukuilutapahtuma, jossa Angea pidän. 

Esityksen käsikirjoitus valmistui jo aika kauan ennen kuin päätin osallistumisesta, mutta kohtasin sen kanssa kaksi ongelmaa.
1. Mä tarvitsin ääninäyttelijöitä itseni lisäksi yhden tytön ja yhden pojan.
2. Ilmeisesti kisaan ei saa taustalle minkäänlaista kuvaa tai animaatiota.

Ongelman 2 pystyy kyllä ratkaisemaan sovittamalla taustalla olevia juttuja muihin esityksen osa-alueisiin, mutta ongelman 1 ja varsinkin sen jätkäosapuolen kanssa meinasi syntyä iso kriisi. Mä en tunne poikia, jotka asuis tarpeeks lähellä. Väy.
Onneksi tajusin ottaa läppärin ja äänityskamat mukaan, kun kävin kuokkimassa mun vanhalla koululla. Näin siellä yhtä mun kaveria, joka oli niin ihana että suostui mun taustanauhalle. Kiitos vielä kerran, pelastit mun esityksen!

Tänään illalla luvassa pyöräreissu mun toiselle kaverille, jossa toivon mukaan saan äänitettyä kaikki loput jutut taustanauhaa varten. Sitten editointi ja meiliä Traconin tekniikkavastaaville.

Traconissa nähdään!

Kuvat (molempia rajattu): 1. Ida Isoherranen / Tracon 7 ja 2. Ville Raikko / DesuFrosti2012
 
P.S. Toki ennen Traconia on Särkänniemen Guinness World Records -ennätysyritys sarjassa "Eniten videopelihahmoiksi pukeutuneita ihmisiä samassa paikassa samaan aikaan", jonne yritän saada ANGE-Beatricen valmiiksi. Mä nyt oletan, että visual novellit lasketaan videopeleiksi.
 

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Uusia suunnitelmia + hiukan tulevasta

Höhhöhhöhhöhhöhhöh. >=D

Aniki.fi:n foorumi on kiva paikka. Varsinkin siksi, koska sieltä löytyy kaikkea kivaa. Kuten toisia cossaajia ja heidän ryhmäviritelmiään.
Kerronpa tässä sitten, mitä mulle kävi. Mulla oli kaksi sarjaa, joista mä tykkään ja joista olis kiva cossata joskus. Löysin molemmista ryhmät, mutta ne olivat jo täyteen varatut hahmojen osalta. Ainakin siten, että mulle ei oikein meinannut löytyä mitään. Laitoin me suunnitelmat sitten syrjään. Eihän mulla kaikkeen olisi edes aikaa, kun pitäisi tuo ANGEtricekin saada valmiiksi. Traconiin yritän nyt seuraavaksi, btw.

Sittenpä menin selailemaan, mitä muita sarjoja Anikissa yritetään cossata. Törmäsin viestiketjuun, jossa joku etsi mahdollisia kiinnostuneita cosplayryhmään sarjasta nimeltä Brothers Conflict.
Tunsinko sarjaa entuudestaan? En.
Kiinnostuinko, kun huomasin melkein kaikilla hahmoilla olevan sama sukunimi? Kyllä.
Jäinkö koukkuun kyseiseen sarjaan heti ensimmäisen jakson katsomisen jälkeen? No tietysti.

 Tässä kuvassa on vain yksi tyttö. Kyllä, vain yksi. Tuo oravakin on mies.

Juoni tiivistettynä: ainoan lapsen Eman yksinhuoltajaisä menee uusiin naimisiin, ja uusi äiti on aikoinaan ollut, no, tuottelias. Yhtäkkiä Emalla onkin 13 veljeä. Tämä on tietysti tosi jännää tytölle, jolla ei ole aiemmin ollut muuta perhettä kuin isä ja lemmikkiorava, mutta veljekset ovat hiukan omaperäisiä persoonallisuuksia kukin. Ei kulu kauaa, ennen kun lähestulkoon jokainen veljeksistä ihastuu Emaan kukin vuorollaan.
Aika lailla perus reversed harem, joo, ja päähenkilö on hiukan tyhjä hahmo ainakin katsomieni kolmen jakson jälkeen, mutta kun Asahinan veljekset on vaan niin mahtavia.

Joo. Ilmoittauduin sitten kiinnostuneeksi siihen cosplayryhmäänkin. Olisin näillä näkymin ryhmän Louis, hiukan omissa maailmoissaan elelevä kampaaja. Se puhuu sen oravan kanssa! XD

Ajattelin tällä kertaa olla laiska ja etsiä tämän tyyppisiä vaatteita muualta. Tuon pallollisen hupparin voisi ehkä yrittää tehdä, koska tuommoista vaatetta tuolla kuosilla saattaa olla hiukan hankala löytää, mutta muuten voisi onnistuakin.
Että terve miesten vaateosasto. Mä tulen etsimään teiltä luumunvärisiä farkkuja.

Suunnitelmat on siis jo pitkällä. Mun tosin pitää alkaa priorisoida vähän sitä, mitä teen tulevaisuudessa, koska mulla on muutto luultavasti tulossa.
TUTTUDUU, luitte oikein. Kun en minnekään päässyt jatko-opiskelemaan, niin päädyin turvautumaan kansanopistoihin ja hain samalla asuntolapaikkaa opiston asuntolasta. Mulla on semmonen olo, että saan paikan, oon kuitenkin sen verta pitkänmatkalainen.
Mutta on se kun aattelee, 20 vuotta asunut vanhempien luona ja sit alkaa omien rahojen käyttämisen budjetointi. Ei edes tarkkailu vaan budjetointi. Sillä opiskelu maksaa, ja samoin asuminen. Ekat jutut, mistä edes voi karsia, on maalliset paheet ja harrastukset, mulla siis lähinnä makeiset ja cosplay.

Kokonaan mä en tätä harrastusta kuitenkaan jätä. Traconiin olisi vakaa aikomus tulla (hain vänkäriksikin jo), ja voihan sitä suht halvallakin harrastaa. Ehkä voisi yrittää hankkia jostain osa-aikatöitä opiskelun ohelle. . .

. . .miten niin Thyme kirjoittaa pitkiä postauksia?

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Thymen bussisähläilyt feat. Desu

Viime kerrasta onkin jo vähän aikaa... Myönnetään, oon vähän laiska bloggaaja...
Desuconista on vierähtänyt jo melkein kuukausi. Se olikin tälle tytölle aika mielenkiintoinen reissu. Samaan aikaan olin musiikkileirillä Hollolassa, ja jotenkin mun piti aina matkustaa sieltä Sibelius-talolle ja takaisin.

Perjantai

Leirin harjoitukset oli omalta osalta jo ohi, niin ajattelin käväistä Desussa katsahtamassa menon. Sillä kertaa sain kyydin eräältä paikalle osuneelta huoltajalta. Ei siis ongelmaa.

Hilluin sen päivän siviilissä, en jaksanut laittaa mitään erikoisempaa päälle. Lisäksi vietin aika paljon aikaa vanhojen tuttujen kanssa.
AMV-kisa oli aika hieno. Se olikin sitten ainoa ohjelma, jossa tulin käyneeksi koko conin aikana.

 Hosuli ja Juksu! =D

No, sitten piti löytää takaisin. En ole Lahdesta kotoisin, joten en tiennyt kaupungin bussisysteemistä paljoakaan. Otin siis yhden kaupungin sisäisistä.
Saldo: yksi oikean pysäkin ohitus, lähes tunti harhailua Lahden ja Hollolan rajamailla ja järkyttävän kipeät päkiät korkokenkien jäljiltä. Nice one.


Lauantai

Umineko-cosplayryhmä! Ja Ange-Beatrice norkuu edelleen kotona erittäin harmillisesti hiukan keskeneräisenä mallinuken päällä. Otin mukaan siis 1998!Angen, jota pidin päälläni siis viidettä kertaa. Mikäs siinä, se on mulle rakas asu =3

Saavuin miittailuihimme tunnin myöhässä juuri bussiaikataulujen takia. Leiripaikalla totesin, etten enää ala kävellä montaa kilometriä johonkin kaupungin sisäiseen, joten menin leiripaikan läheiselle bussipysäkille odottamaan.
Odotin tunnin.
Bussia ei tullut.

Lopulta olin aika raunioina, koska olin jo siinä vaiheessa pahasti myöhässä. Olikin varsinainen onnenpotku, että juuri sen pysäkin kohdalle pysähtyi eräs henkilöauto, jonka kuski tuli kysymään, onko kaikki kunnossa (näytin ilmeisesti siis aika surkealta).
Arvatkaa mitä? Sain heiltä kyydin Sibelius-talolle! Kuinka ihania ihmiset voivat joskus olla!

Juteltiin siinä jonkin aikaa. He olivat hyvin kiinnostuneita siitä, mihin olin menossa, eikä ehkä vähiten sen takia, miten olin pukeutunut. Kauluspaita, iso vaaleansininen rusetti kaulassa, valkoinen vekkihame, musta overbust-korsetti ja punainen tukka osittain kiinni vaaleanpunaisilla palleropompuloilla näyttävät varmaan hieman eksoottisilta tavallisen suomalaisen tallaajan silmiin. Tässä tapauksessa hyvällä tavalla, ja kun päästiin Sibelius-talolle, he ihastelivat silmät suurina con-kävijöiden väriloistoa.
 
Löysin ryhmämme vihdoin viimein aulasta. Olin ilmeisesti missannut jo ainakin meidokahvilakäynnin, ja olivatko peräti karaokessakin kerinneet käydä. Harmi!
Sori oniichan, ensi kerralla tarkastan bussiaikataulut vähän paremmin.

Tuo vieressä oleva olen-ilkeä-paparazzi -tyyppinen kuva meidän Eva-Beatricesta oli ainoa, jonka tajusin miittailumme aikana ottaa. Toivottavasti saan jossain vaiheessa lisää kuvia, meillä oli nimittäin aikas hieno porukka kasassa.

Porukka hajaantui uudestaan, kun cosplaykisat alkoivat. Suuri osa oli menossa sinne, mutta minä en tietenkään ollut mattimyöhäsenä saanut lippuja. Olisin tietysti voinut pyytää jotakuta hankkimaan sellaisen minullekin, mutta ei voi mitään.
Kyllä se harmitti muutenkin kuin ryhmän kannalta. Katselin jälkeenpäin niitä pukuja ja EuroCosplay-esityksiä, ja ne olisi ollut todella hienoa nähdä paikan päällä.

Loppupäivän vietinkin sitten taas vanhojen kavereiden kanssa hilluen.
Yritin löytää myyntipöydiltä jotain kivaa, kuten olen jokaisessa conissa tehnyt tähän asti. Tällä kertaa en löytänyt yhtään mitään. Kaikki julisteetkin, mihin törmäsin, olivat joko sellaisista sarjoista, joista en niin paljoa välitä, tai sen näköisiä, etten mielelläni pitäisi niitä seinilläni.

Ja sitten niitä muutamia kuvia, joita tuli otettua. Niitä tosiaan on vain muutama. Thyme, opettele kuvaamaan coneissa. Ei oo kivaa jos on pelkkää tekstiä. Mräyh.

Alyss ja Chesire (Pandora Hearts)
Oli teihinkin kiva törmätä!

Alphonse Elric (Fullmetal Alchemist)

Bilbo Baggins (Hobitti)
Cossaaja on muuten Ri-chan =D

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Tällasta~

Okei okei, mun viime postauksesta on aikaa, mut ei tätä kuitenkaan kukaan lue..... ;_; Not my fault D:

Öööhtotajuu, eli tällä kertaa vois laittaa vihdoinkin joitain kuvia mukaan~ <3

Kesäloma on alkanut, jipiiii~! Eikunsiis öhm..... *köh köh* Kiva se kai on.... kesäloma... ._.


Keräilen kukkia Mikuna~
Joo elikkäs, eipä tässä mitään :) Huomenna Helsinkiin, kuten mansikkainen mainitsikin jo~ Tuleekin sinne porukkaa mukaan, en vaan tiedä keitä kaikkia x0 Mutta mukana roikun *~*

Cosplaysta siis, sen Helsinkireissun jälkeen kaupoille :) Saadaan luultavasti kaikkea cosplaykamaa x0! Eli saan omat cossinikin edistymään ;w; Ennen desua se oliskin aika hyvä....~ Desucon lähestyy!! :)
Aion siis saada katsottua AnE:n loppuun siihen mennessä, pari jaksoa kattomatta (ノ≧∀≦)ノ Rakastan sitä sarjaa, se ansaitsis enemmän jaksoja....... ;o;


Koska on kesä~
Rakastuin myös Shingeki no Kyojiniin *Q* Tulispa sitä lisää nopeemmin...... 




Haluaisin cossata sitä joskus, vaikka Mikasana~ :3 Mitähän siitäkin tulis....? (~¬o¬)~

Mutta tällasta täällä ~ (: Enemmän kuvia kun tekstiä....? >.>
Heiheiii~ (manga: Love Stage!! *anime tulossa *Q* )

tiistai 28. toukokuuta 2013

Kiire? Mullako?

Niin. Sitä luulisi, että ylppäreiden jälkeen on aikaa. Mutta ehehehei kun pääsykokeita jos haluaa jatkaa elämäänsä muualla kuin mamman helmassa. Siinä samalla pitäisi sitten elää muutakin elämää. Cosplay-harrastajalle tämä on ainainen ongelma. Mistä repäistä aikaa, kun on muutakin elämää?

Tämä. Koska Kyon vaan on The Facepalmaaja.

Lukemista on sentään enää yhteen pääsykokeeseen, mutta se onkin poliittisen antropologian esseitä 80-luvulta englanniksi. Ei kyl motivaatio meinaa riittää sen kanssa, kun varmaan puolet niistä esseistä menee ohi koska ei osaa lukea tieteellistä englantia. No, se toinen puoli sentään luonnistuu jotenkin.
Ja OKL:ään mulla on tulossa kahdet soveltuvuuskokeet kesäkuussa juuri sopivasti ennen Desua.
VAJAAT KOLME VIIKKOA DESUUN OMGOMGOMG
VIEL ENEMMÄN VAJAAT KOLME VIIKKOA KOKEISIIN OMGOMGOMG
. . . sisään . . . ja ulos. Noin.

Niin, ja mites tänään? Aamulla alkoi ahdistaa yleinen tekemättömyys ja yksinäisyys ja kaikki muukin, joten kirmasin vähäksi aikaa ulos tuulettumaan. Kotiin tultaessa totesin, että ehkä pitäisi saada jotain aikaankin, joten päädyin lukemaan ensin yhden esseen antropologiaa läpi ja sen jälkeen työstämään Ange-Beatricea.

Alkuperäinen hameen suunnitelma, joka menikin sit uusiksi.
Huom. taustan Koara no Maachi -rasia kynätelineenä =3

Ange-Beatrice edistyy jokseenkin, tänään sain leikattua hameen alareunan kuntoon ja poltettua sen silleen, et se ei ratkea. Oli muuten tarkkaa hommaa, pari kertaa meinasi leimahtaa vähän liian iso siipale. Onneksi ei käynyt kuinkaan, ja reunasta tuli suht siisti. Teen taas wip-postauksen, kun hame on valmis.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Ange-Beatrice, osa 2: Keeppi

Jees jees. Keeppi on valmis. Kauan sitä kerettiin tehdäkin, hankin kankaat kai viimevuoden puolella ja sain sen viimeisteltyä vasta noin viikko sitten.
Varoitus! Tämä viesti tulee olemaan täynnä kuvia =D

 Se on satiinia =D

 Kaula-aukko otettu normipaidan kaavasta.

Peilikuva, siksi väärin päin.

Tässä kohtaa huomasin, että tuo toinen sivu lerpatti aika paljon, niin korjasin sitä vähän. Kun se oli hyvä, oli röyhelöhen kiinnityksen aika. Rypyttäminen on kivaa, kunhan kangas ei ole kovin helposti purkautuvaa tai liian liukasta. Ja mun tapauksessahan kyse oli satiininauhoista, joka oli ommeltu sivuistaan kiinni toisiinsa niin, että leveys kaksinkertaistui. Sitä nauhaa jäi aivan tuhottomasti yli, liioittelin hiukan ostaessani sitä 15 metriä vain tätä pukua varten.
Ja ihan tämmöinen sivuhuomio: Karnaluks Tallinnassa on aivan ihana paikka! Tuo nauha on viisi senttiä leveää ja maksoi vain puolisen euroa metri! 
 Röyhelö kiinni yay

Tuo kaulus olikin sitten vähän haastavampi juttu. Tuo pitsi oli suht helppo, asettelussa vaan vähän säätämistä. Olin kuitenkin leikannut kaula-aukosta liian korkean, joten kun kiinnitin kauluksen siihen kiinni, se jätti jälkeensä tuommoisen kummun! D=
Se piti siis korjata. Heti näyttää paljon kivemmalta, kun on vähän syventänyt kaula-aukon linjaa. Siinä vaan se, että kauluksen pituus meinasi sitten loppua kesken. Onneksi se kuitenkin riitti juuri ja juuri siten, että sain siitä ihan hyvän.



 Tuon röyhelön keskeltä kulkee musta nauha. Tämä mitä ostin oli kai jotain korsettinauhaa tai jotain, kuitenkin semmoista, että sain ommeltua sen kiinni röyhelön keskelle ilman, että ompeleet näkyvät päälipuolelta.
 Tässä nauha...

...ja tässä se menee kiinni röyhelöön =D

Koska satiini ei erityisesti ole mitään purkautumatonta kangasta, jouduin hankkimaan myös kanttinauhaa ja ompelemaan sen kiinni keepin reunaan. Hoksasin sen tietysti vasta, kun röyhelö oli jo kiinni. Noh, kyllä se kuitenkin onnistui.
 Kas näin.

Sitten vetoketju! Kiinnitys onnistui muuten hyvin, mutta röyhelössä oli pieni epäkohta. Se ei ollut kohdistettu lainkaan niin kuin pitäisi!
Katsokaa nyt tuota! Siinä on varmaan sentin ellei kahdenkin heitto!
Että ei muuta kuin ratkoja rakkaani käyttöön ja uudelleenkohdistus.


Tämän jälkeen keeppi olikin yksisiipistä kotkaa vaille valmis. En ole koskaan aiemmin kirjaillut mitään, ja tietysti menin päättämään jo viime syksynä, että kirjailu on se maailman paras vaihtoehto tehdä kuvioita kankaaseen.
 


Ei muuta kun kuvio ensin hahmotteluna nuppineuloilla kiinni kankaaseen. Ja sitten neula käteen ja langat viuhumaan!

 
 Kauan siinä meni mutta valmista tuli. Ja siitä tuli loppujen lopuksi ihan nätti =3

 

lauantai 4. toukokuuta 2013

Lapsi-messut ja Lumikki

Lahden reissu oli ihan menestyksekäs, sain kaiken mitä olin etsimässä. Kiitos sinulle ihanalle ihmiselle, joka myit minulle sen mustan lyhyen peruukin, koska se pelasti Lumikkini. Se peruukki, jonka tilasin eBaysta, ei ole vieläkään tullut.

Tosiaan, käytiin Lapsi-messuilla muutaman cosplayerin kanssa =D Meitä oli loppujen lopuksi neljätoista yhteensä, joista kolmellatoista oli puvut päällä ja yksi oli kuvaamassa. Entuudestaan tunsin näistä tyypeistä kaksi.
Mut ei hitsit oli hauska reissu! Meillä oli tosiaan suuri osa puvuista Disney-hahmoja. Mun lisäksi löytyi Ariel kaupunkimekossa, Merida viitta päällä, Flynn (ja paistinpannu), Will Turner sepän vaatteissa ja porukan vetonaulaksi muodostunut Aurora siinä ihanassa vaaleanpunaisessa tanssiaismekossa. Muitakin tietysti oli, esimerkiksi alla näkyvät Jack Frost ja kapteeni Haddock.

Osa porukkaa =D Kuvan otti Teemu Kivinen.

Kiersimme Lapsi-messujen alueen monta kertaa parissa pienemmässä porukassa. Ihan mukavasti saatiin ihailevia katseita, lapset ihastelivat varsinkin meitä prinsessoja (ja varsinkin Auroraa ja Meridaa) ja osa uskaltautui pitkän ujostelun jälkeen lähestymään. Tarkoituksena oli siis promota cosplayta harrastuksena, ja kyllä me muutamalle ihmiselle saatiin esiteltyäkin sitä, mitä me oikein tehdään.

Käytiinpä siinä samalla PetExponkin puolella. Siellä oli tosi paljon kaikkia söpöjä elukoita~ Katseltiin Meridan kanssa kissoja ja frettejä ja siilejä ja kaneja~ Ja mä sain papukaijan olkapäälle! =DD Kauan siinä menikin, lapsia parveili niitä pitävän häiskän ympärillä ja minä hiljaisena ihmisenä vain seisoin vieressä hymyillen nätisti. Loppujen lopuksi sain kuitenkin pidellä sitä. Se vaan oli hiukan uneliasta sorttia... Söpöä.
Kaverikuva! Kiitos Meridalle kuvan ottamisesta.
 
Tuosta peruukista tuli loppujen lopuksi tosi jees. Alunperin se oli aika tavallinen melkein hartioille yltävä suora peruukki, mutta keksin laittaa etuhiukset pinneillä kiinni niskaan. Lopputulos oli yllättävän lumikkimainen, kuten kuvasta näkyy. Otsatukka oli tietysti vähän meh, mutta kyllähän se noinkin kelpaa.
 
Peruukki oli vaan aivan tuhottoman tiukka, eikä siinä ollut edes kiristysysteemiä jota olisi löysännyt. Parin tunnin jälkeen oli jo sellainen olo, että nyt pitää ottaa tää tekotukka pois ennen ku pökrää keskelle messuhallia. Onneksi PetExpon vierestä löytyi kohtuullisen suuri tyhjä tila, johon pystyimme majoittautumaan vähäksi aikaa syömään ja lepäilemään.
Toinen juttu, mitä olisi voinut miettiä toiseen kertaa, olivat kengät. Kuka järkevä ihminen kävelee puukengissä ilman sukkia useamman tunnin ilman taukoja? Varpaat tykkäs tosi paljon, samoin jalkapöydät. Olihan mulla mukana vaihtokengät ja vielä mukavatkin semmoset, mutta EIHÄN NIITÄ MUKAAN OTETA ku ne jätetään narikkaan.
Juu terve, olen Thyme kakskyt vee ja osaan ajatella omilla aivoillani.
 
Kaikesta huolimatta tosi mukava reissu. Sai viettää aikaa hienojen ihmisten kanssa, naureskella kun muut värjäävät kielensä sinisiksi hattaralla ja ihmetyttää muita messulaisia.
Päivän huippuhetki oli kyllä eräs pikkutyttö, joka meidän ryhmän huomatessaan huudahti "Lumikki!" ja tuli halaamaan. Kaikista ihmisistä juuri minä! Olin todella otettu. Tyttö meinasi jopa raahata mut mukaansa näyttääkseen äidillensä, mitä löysi. Vielä näin viikko tapahtuman jälkeenkin pelkästään sen ajatteleminen hymyilyttää.