Hei kaikki! Olette eksyneet kolmen cosplayta harrastavan tytön blogiin. Meitä on siis kaksi marjaa ja hedelmä, eli yhdet harrastusta aloittelevat sisarukset ja heidän hiukan kokeneempi ja ylitsekasvanut naapurinsa. Pidämme tätä blogia kolmin, ja kullakin meistä on omanlaisemme kiinnostuksen kohteet. Voitte siis tätä blogia lukiessanne varautua erittäin, no, monipuolisiin juttuihin.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Lapsi-messut ja Lumikki

Lahden reissu oli ihan menestyksekäs, sain kaiken mitä olin etsimässä. Kiitos sinulle ihanalle ihmiselle, joka myit minulle sen mustan lyhyen peruukin, koska se pelasti Lumikkini. Se peruukki, jonka tilasin eBaysta, ei ole vieläkään tullut.

Tosiaan, käytiin Lapsi-messuilla muutaman cosplayerin kanssa =D Meitä oli loppujen lopuksi neljätoista yhteensä, joista kolmellatoista oli puvut päällä ja yksi oli kuvaamassa. Entuudestaan tunsin näistä tyypeistä kaksi.
Mut ei hitsit oli hauska reissu! Meillä oli tosiaan suuri osa puvuista Disney-hahmoja. Mun lisäksi löytyi Ariel kaupunkimekossa, Merida viitta päällä, Flynn (ja paistinpannu), Will Turner sepän vaatteissa ja porukan vetonaulaksi muodostunut Aurora siinä ihanassa vaaleanpunaisessa tanssiaismekossa. Muitakin tietysti oli, esimerkiksi alla näkyvät Jack Frost ja kapteeni Haddock.

Osa porukkaa =D Kuvan otti Teemu Kivinen.

Kiersimme Lapsi-messujen alueen monta kertaa parissa pienemmässä porukassa. Ihan mukavasti saatiin ihailevia katseita, lapset ihastelivat varsinkin meitä prinsessoja (ja varsinkin Auroraa ja Meridaa) ja osa uskaltautui pitkän ujostelun jälkeen lähestymään. Tarkoituksena oli siis promota cosplayta harrastuksena, ja kyllä me muutamalle ihmiselle saatiin esiteltyäkin sitä, mitä me oikein tehdään.

Käytiinpä siinä samalla PetExponkin puolella. Siellä oli tosi paljon kaikkia söpöjä elukoita~ Katseltiin Meridan kanssa kissoja ja frettejä ja siilejä ja kaneja~ Ja mä sain papukaijan olkapäälle! =DD Kauan siinä menikin, lapsia parveili niitä pitävän häiskän ympärillä ja minä hiljaisena ihmisenä vain seisoin vieressä hymyillen nätisti. Loppujen lopuksi sain kuitenkin pidellä sitä. Se vaan oli hiukan uneliasta sorttia... Söpöä.
Kaverikuva! Kiitos Meridalle kuvan ottamisesta.
 
Tuosta peruukista tuli loppujen lopuksi tosi jees. Alunperin se oli aika tavallinen melkein hartioille yltävä suora peruukki, mutta keksin laittaa etuhiukset pinneillä kiinni niskaan. Lopputulos oli yllättävän lumikkimainen, kuten kuvasta näkyy. Otsatukka oli tietysti vähän meh, mutta kyllähän se noinkin kelpaa.
 
Peruukki oli vaan aivan tuhottoman tiukka, eikä siinä ollut edes kiristysysteemiä jota olisi löysännyt. Parin tunnin jälkeen oli jo sellainen olo, että nyt pitää ottaa tää tekotukka pois ennen ku pökrää keskelle messuhallia. Onneksi PetExpon vierestä löytyi kohtuullisen suuri tyhjä tila, johon pystyimme majoittautumaan vähäksi aikaa syömään ja lepäilemään.
Toinen juttu, mitä olisi voinut miettiä toiseen kertaa, olivat kengät. Kuka järkevä ihminen kävelee puukengissä ilman sukkia useamman tunnin ilman taukoja? Varpaat tykkäs tosi paljon, samoin jalkapöydät. Olihan mulla mukana vaihtokengät ja vielä mukavatkin semmoset, mutta EIHÄN NIITÄ MUKAAN OTETA ku ne jätetään narikkaan.
Juu terve, olen Thyme kakskyt vee ja osaan ajatella omilla aivoillani.
 
Kaikesta huolimatta tosi mukava reissu. Sai viettää aikaa hienojen ihmisten kanssa, naureskella kun muut värjäävät kielensä sinisiksi hattaralla ja ihmetyttää muita messulaisia.
Päivän huippuhetki oli kyllä eräs pikkutyttö, joka meidän ryhmän huomatessaan huudahti "Lumikki!" ja tuli halaamaan. Kaikista ihmisistä juuri minä! Olin todella otettu. Tyttö meinasi jopa raahata mut mukaansa näyttääkseen äidillensä, mitä löysi. Vielä näin viikko tapahtuman jälkeenkin pelkästään sen ajatteleminen hymyilyttää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti